sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Puistokuvailua yksivuotispäivän kunniaksi


 Meidän vauva täytti vuoden 27.8.15. Vuoden. Jotenkin se ei tuntunut niin isolta muutokselta, olihan tyttö siihen mennessä jo kävellytkin kolme kuukautta. Ehkä se alkoi mulle olla vuoden ikäinen jo siinä kohtaa.



Synttärit pidettiin lähisuvulle ja muutamalle ystävälle 29.8. Oli vesimelonikakkua, siskon tekemää täytekakkua, suolaista purtavaa.. Tosi hyvin meni juhlat parissa-kolmessa portaassa, meidän kolmioon mahtui ihan hyvin kaikki, varsinkin kun takapihalle pystyi mennä istumaan myös.



Siiri aloitti perhepäivähoidon viimeinen päivä elokuuta. Ekat pari päivää oli harjoittelua - hain tytön aikaisin kotiin. Hyvin meni heti, ei itkenyt perääni ja oli oikein reipas. Syöminen ei kyllä luonnistunut aluksi. Päätettiin sitten, että lopetan aamu(yön)imetyksen kokonaan. Johan alkoi ruoka maistua hoidossakin. Vaikka Siirin kanssa hoidossa onkin vain kaksi tyttöä (ja nyt ensi viikolla saapuu kolmas ja samalla viimeinen), sairastui hän heti hoidon aloitettuaan flunssaan. Nyt vasta alkaa nuha ja yskä hellittämään otettaan raukasta. Kaksi uutta hammastakin on puskenut läpi yläikenestä.



Entäs nukkuminen? Aamuimetyksen lopetettuamme tyttö on alkanut pikkuhiljaa nukkua täysiä öitä. Siiri menee unille yleensä klo 20-21 (tähtäämme klo 20) ja herää seuraavan kerran kuuden maissa. Joskus saamme hänet vielä jatkamaan unta melkein tunnin, mutta yleensä ei. Ihmeen vähillä unilla tyttö on pärjännyt koko tämän vuoden. Päikkyjä Siiri nukkuu enää yhdet, aika tarkkaan tunnin ja vartin mittaiset. Eli aika vähän nukutaan, mutta toisaalta on mukavaa, kun melkein ikinä nykyään Siiri ei myöskään heräile (paitsi viime yönä, koko ajan).



Syöminen on kanssa imetyksen vähennyttyä parantunut: aamulla Sipa vetää ison lautasen puuroa (ja jatkaa vielä äitin lautaselta). Arkipäivisin  Siiri syö puuron hoidossa - ei ole kauhean kivaa syödä itse puuroa  ja yrittää vakuutella puuroa vaativaa lasta siitä, että kohta saat puuroa kun pääset hoitoon. Tytölle tulee usein nälkä jo ennen klo 11 lounasta - ja vaatiikin silloin banaania tai muuta hedelmää. Siiri on oppinut paljon ruokia jo ulkonäöltään, ja osaa pyytää niitä (kaupassa on kivasti kassan vieressä iso laari Herra Hakkarais-xylitolpastilleja; yritä siinä sitten selittää kiljuvalle taaperolle, että Hakkaraisia on kotona, nyt ei oteta niitä). Lounas on yhdeltätoista, sen jälkeen päiväunet. Unilta herättyään Siiri haluaa taas välipalaa: hedelmää, leipää, riisikakkua tmv. Päivällinen syödään isin kotiuduttua töistä. Sen jälkeen imetän usein. Iltapala on seiskan maissa: puuroa ja hedelmää taas. Nyt Siiri on tykästynyt myös maustamattoman rahkan ja maustetun jugurtin sekoitukseen. Ennen nukkumaanmenoa vielä imetän.



Siiri osaa paljon sanoja. Jos tyttö näkee kadulla koiran, hän osoittaa sitä, ja sanoo "koidra". Rakastaa eläimiä, ja hihkuu innoissaan aina kun niitä näkee. Varsinkin kissat ovat Siiristä ihania. Siiri vilkuttaa aina isille, kun se lähtee aamulla töihin. Samoin äidille, kun ollaan hoitotädin eteisessä. Siiri vilkuttaa monesti jo ennen kuin äiti on edes tekemässä lähtöä (pitäisikö loukkaantua :D). Vilkuttaa myös mummalle ja faarille, kun ollaan heillä kylässä ja ollaan menossa nukkumaan. Osaa avata joitain korkkeja. Syö reippaasti itse lusikalla. Osaa juoda aika hyvin jo tavallisesta mukista. Osaa pyytää, mitä haluaa. On sosiaalinen, menee halaamaan jopa omanikäisiäänkin ystäviään. Osaa riisua ja pukea itse jonkin verran.


Siirin lempijuttuja on varmaan kylpeminen. Aina, kun mennään kylpyhuoneeseen ja avaan hanan, alkaa hirveä hihkunta ja juhliminen. Kerran isi oli jättänyt veden yön yli ammeeseen, ja kun mentiin Sipan kanssa kylppäriin laittamaan pyykkejä, neiti päättikin mennä (kylmään) kylpyyn. Tunnin se jaksoi seilata oman huoneen ja kylpyammeen väliä - ei, anteeksi - tunnin äiti jaksoi sitä katsella, sitten lähdettiin tekemään muuta. :D













Siiri tykkää myös Teletapeista. Automatkalla esimerkiksi on tosi kätevä laittaa etupenkin niskanojaan kännykkä ja YouTubesta Tapit pyörimään - tyttö jaksaa katsella niitä, eikä nukahda autoon. Aina, kun Teletappien aurinko alkaa hihkua, Siirikin hihkuun. Ja tanssii Tappimusiikin tahtiin.



Vuosi on ollut opettavainen, rankka, ihana, ihmeellinen, värikäs, mustavalkoinen, väsynyt, riitaisa, lähentävä, upea.

On tuo lapsi vain parasta, mitä olen elämälläni tehnyt.

5 kommenttia:

  1. oletko jo aloittanut opiskelun, kun Siiri on perhepäivähoidossa?
    kyselee utelias :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tai siis jatkan opintojani. Samaan aikaan alkoi koulu kun Siirin perhepäivähoito. :)

      Poista
  2. voi kun kirjoittaisit vielä, oli niin kiva lukea ja katsella Siirin elämää ;)

    VastaaPoista

Onko sinulla postaustoiveita? Kerro minulle! Onko sinulla jotain muuta sanottavaa? Rohkeasti vain :)