Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvanvaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvanvaatteet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Prokrastinoija sai viimein aikaan: ristiäispostaus


Nyt mennäänkin sitten pari kuukautta ajassa taaksepäin, nimittän Siirin ristiäisiin. En ole millään saanut aikaiseksi tehdä tätä postausta, on meinaan pitänyt kysyä kolmelta ihmiseltä saako niistä julkaista kuvaa, ja se on ollut mulle jotenkin tosi ylivoimaista. Tiedättekö sen tunteen, kun olette vaikka tosi väsyneitä ja sitten pitäisi tehdä yks juttu. Ihan yksinkertainen, varata vaikka aika kampaajalle tai palauttaa kirjat kirjastoon, mutta sitä ei vain saa millään tehtyä. Minä tiedän. Usein vain annan sitten hiusten kasvaa, ja uusin niiden kirjojen laina-ajan netissä. Mutta nyt sain viimein kysyttyä lupaa kuvien julkaisuun, ja vauva nukkuu pihalla, joten hyvä näin! Tässä sitten ristiäiset!
Meidän tytön ristiäiset pidettiin mun vanhempien luona, ja vieraiksi kutsuttiin kaikki lähimmät sukulaiset. Meidän kuukauden ikäinen tytsymme kastettiin siis Siiri Helinäksi. :) Minä olin keksinyt tuon nimen jo joskus 15-vuotiaana, onneksi se sopi miehellekin hyvin! ;D
Mä jäädän aika pahasti näissä kuvissa, kun mulla oli tuolloin kova kuume (joka on nyt tullut muutaman viikon sisällä jo kolme kertaa takaisin). Särkylääkkeen voimalla päivästä lopulta selvittiin. Kastetilaisuus meni hyvin, tyttö ei yhtään itkenyt, vaan lähinnä nukkui koko toimituksen ajan. Lopuksi oli kunnon kahvittelut, ja lisää sukulaisia saapui portaittain. Ylhäällä kuvassa mun sisko ja Siirin kummitäti!<3
Metsästin Siirille aika kauan tuota kasteen jälkeen päällelaitettavaa mekkoa, mutta kaupoissa vaan ei ollut mekkoja myynnissä tuohon välikauden aikaan. Lopulta löysin tuon vaaleanpunaisen mekon Name it:istä alennuksella. Tossut ja panta on H&M:stä. Huomatkaa muuten mun uus tukkatyyli, katsoin youtubesta ohjeet kotivärjäykseen "vapaalla kädellä". Tuo vaalea tuossa on siis mun oma tukanväri, johon laitoin hiekanvärisiä raitoja ja "Ombre-latvat". Olen ihan tyytyväinen tulokseen. :)
Huh, tuostakin on jo melkein kaksi kuukautta! Tyttö on kasvanut aivan sairaasti. :D Ensi viikolla pyrin postaamaan 3-kuukautispostauksen lisäksi myös postaussarjan äitiyden hyvistä ja huonoista puolista. Stay tuned!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Käsityöinnostusta: tumput, koristepanta ja villavaippa vauvalle


Tänään meidän sänky on näyttänyt tältä. Käsityöpajalta, jossa on kiva löhöillä vähissä vaatteissa, lötkötellä vaan ja neuloa. ;D Se suotakoon minulle, kun neljään yöhön en ole edes oikein saanut nukutuksi..Unettomuus vaivaa ja pahasti. Mutta nyt siis joku touhukärpänen on päässyt puraisemaan, ja pahasti, kun olen jaksanut jo tehdä neljä (!) kokonaista työtä vauvalle! Tänään tuli myös lehtitilaukseni (Ottobre) ensimmäinen numero ja tilaajalahjaksi saatu toinen, vanhempi, numero, josta ajattelin tehdä tuon unipussin, mikä kuvassakin näkyy. Eilen myös hain postista tilaamani kirjan, Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaapin. Sen innostamana olen koittanut pohtia omaa tyyliäni, leikellyt H&M-katalogista itseäni inspiroivia asukuvia ja itkenyt hormonihuuruissa bangladeshilaislasten kohtaloa. Mutta siitä myöhemmin lisää!
Käsityöinnostuksenihan lähti siitä, kun tässä postauksessa ilmoitin tekeneeni yhden tumpun. Toisen ehdin tehdä vasta viime viikonloppuna, ja nuo muut työt valmistuivatkin sitten heti perään! Aikaiseksi olen siis saanut vauvan tumput, söpön koristepannan, ja kaksi villaista kuorivaippaa kestovaippailuun..
Neulomiseni lähti siis siitä, että viimeksi taisin neuloa yläasteella käsityötunneilla villasukat! Ainiin, neuloinhan minä lukiossa yhden kaulahuivin Samille, kun oltiin aloitettu seurustelu..:D Anyways, aloittelijuus näkyy tietenkin työn jäljessä, mutta ei haittaa minua. Olen ylpeä, että osasin lukea ohjeita (ja kohtia, joita en ymmärtänyt, sovelsin maalaisjärjellä..) Ohje tumppuihin löytyi täältä

Tumpuista jäi niin paljon lankaa yli, että päätin väkertää vauvalle vielä söpön pannan (ohje päästäni). Taisin tehdä sen suurinpiirtein näin: Luo 18 silmukkaa. Neulo joustinneuletta (1o, 1n) kunnes panta on haluamasi mittainen. Omani taisi olla n. 35 senttiä, mikä on vastasyntyneen vauvan keskimääräinen päänympärysmitta. Ompele samalla langalla työn päät yhteen. Kiristä langalla saumakohta "suppuun". Neulo rusetti: luo 18 silmukkaa, neulo sileää neuletta (1. krs o, 2. krs n, 3. krs o, 4. krs n jne.) kunnes olet tyytyväinen rusetin pituuteen (unohdin mitata omani). Kiristä taas narulla rusetti keskeltä suppuun. Ompele silkkinauhasta (minä käytin babyshowerlahjapaketin mukana tullutta lahjanarua) vielä tuollainen koriste siihen. (Vitsi mulla on asiantuntevaa käsityökieltä!) Tadaa! Hieno panta on valmis! :) Jos tällainen maallikko osaa sellaisen tehdä, niin sitten osaat sinäkin. ;) Hitsi, täytyy tehdä varmaan joku tuollainen itsellekin syksyksi..
Sitten intouduin tekemään kestovaipan. Olen siis haaveillut kestovaippailusta, mutta mm. äidin ja anopin epärohkaisevat kommentit kestovaippailun hankaluudesta, vaippojen kova hinta + monimutkaiset termit saivat minutkin lopulta perääntymään. Kunnes luin, että sellaiset voi tehdä itsekin! No minäpä tein. 100 % villalangasta siis kudoin nk. ulkovaipan, tai kuorivaipan, jonka tehtävänä on siis pitää kosteus poissa. Villa on itsessään kosteutta hyvin pitävää ja antibakteerista materiaalia. Siis hyvää tähän tarkoitukseen. Villavaipan alle sitten puetaan sisävaippa, tai niin kuin minun tapauksessani, taiteltu harso, joka sitten imee itseensä pissat ja kakat. Onpa jännä nähdä, miten tämäkin homma alkaa sitten sujua!
Tänään neulomani vaippa. Tuli hieman erilainen. Vaipat ovat vielä isoja: ohjeessa käskettiin neuloa löysää neulosta, koska vaippa tulee kutistumaan todella paljon käytössä. Hui, toivottavasti näin tulee käymään, sillä muuten nuo ovat (mielestäni) aika isoja.. Ohje vaippoihin löytyy täältä. Ai että siinä oli vaikeita kohtia aloittelijalle, kuten esimerkiksi uusien silmukoiden luominen kesken työn. Mitä ihmettä tarkoittaa esimerkiksi tämä virke: "luo uusia silmukoita aina puikon lopussa työn molempiin reunoihin 3 x 1 s ja 1 x 3 s. " Siis wot? Ekaan vaippaan yritin luoda niitä silmukoita puikon molemmissa päissä ekalla kerroksella 3 + 1, tokalla 1, kolmannella 1 ja neljännellä vielä 1, mutta tuli aika ruma lopputulos. Ei siis näin. Tokaan vaippaan kokeilin sitten erilaista taktiikkaa, eli puikon alussa (en tajua tuota puikon lopussa juttua, minulla ei ainakaan toiminut, sen sijaan tuli iso reikä) loin 3 silmukkaa, sitten työ kääntyi ja loin taas 3, sitten kääntyi ja aina loin yhden kunnes oli tarvittava määrä silmukoita. Eli nyt kaikki käsityötaiturit: miten tuota ohjetta pitäisi tulkita? No, vaippa siitä kuitenkin tuli, eli ei se liian väärin voinut näinkään mennä. ^^ Tokaan vaippaan mulla meni noin 4 tuntia tehdä, eli aika nopeasta työstä on kyse. :)Valmis villavaippa pestään marseillesaippualla ennen käyttöä ja kuivatetaan vaakatasossa. Käytössä vaippaa ei suositella pestäväksi kovin usein, koska villa kärsii pesusta. Sen sijaan vaippaa kuivatetaan ja tuuletetaan käyttöjen välissä. Villavaippa ei haise. :) Hankinkin jo tuota saippuaa ja pesuvadin, sekä vaippojen säilytykseen tarkoitetun kannellisen ämpärin. Nyt pitäisi jostain saada nukke, että ehtii niitä harsotaitteluita harjoittelemaan! Saas nähä mitä tästä mun kestovaippailuyrityksestä nyt tulee. En ota mitään paineita, onnistuu jos on onnistuakseen. Muuten käytän hyvillä mielin kertsikoita. Mutta onhan se näiden kanssa kiva väkertää! 

Huomenna menen sitten varmaan kangaskauppaan, niin saadaan unipussi vauvalle aluilleen. Ja onhan mulla tuossa vielä yksi kerä villalankaa, niin saisi kolmannen vaipan väsättyä. Mutta mitäs tykkäsitte töistäni? Onko lukijoissa muutenkaan käsityöintoilijoita? Onko joku tehnyt itse vauvalle jotain? Mun mielestä tämä on ainakin hurjan rentouttavaa. Mutta nyt painelen taas sohvalle löhöämään ja odottamaan miestä, joka tulee vasta moonen tunnin kuluttua töistä.. Hyvää loppuiltaa kaikille!

PS. Milloin nämä kipeät supistukset jatkuvat niin, että lopputuloksena on ihana bebe?

torstai 17. heinäkuuta 2014

Sairaalakassini sisältö


Ihanaa, nyt on kuulkaas tytöt (ja miksei pojatkin) sellainen juttu, että sairaalakassi on viimein pakattu! Jes! Nyt voi rauhassa sitten lähteä sinne synnyttämäänkin (eikä tartte itku kurkussa pakkailla mitään). 

Ihanaa, muuten, kun tuossa toissa yönä tuntui tuolla aivan alhaalla virtsarakon seutuvilla sellaista ihan hirveetä "skruuvausta", painetta ja vihlontaa, niin päättelin että vauva se siellä taitaa olla kiinnittymässä.. No, neuvolalääkäri on ens tiistaina, sittenhän sen näkee. Eilen aamulla kun menin peilin eteen, mahasta oli tullut sellainen "muuminnokka", eli sairaasti se on ainakin laskeutunut! Nyt joka askel huutaa pis-sal-le, pis-sal-le, pis-sal-le..


Mutta asiaan. Yritin nyt pakata parhaan tietoni ja kykyni mukaan vauvalle ja itselleni sairaalaan, mutta jos tästä jotain olennaista puuttuu, saa tulla huutelemaan (ei kuitenkaan ilkeitä)! Kotiutumisvaatteiksi vauvalle ajattelin tällaista H&M:n ylisöpöä pantteriasua koossa 56 (siellä nuo koot ovat jotenkin mielestäni muita merkkejä pienempiä). Siihen kuuluu body, pöksyt ja tuollainen söpö pipo. Lisäksi pakkasin mukaan pikkuruiset sukat ja tumput, että vaavi pysyy lämpimänä. Mukaan vielä otin tuollaisen nätin, koon 56 villatakin, jos sattuu kylmä päivä kun lähdetään sairaalasta. Isothan nuo vaatteet saattavat olla, mutta kun ei mulla oikein ole mitään pienempääkään, ainakaan yhtä nättiä. ;)


Muuten pakkasin vauvalle mukaan vielä kantoliinan, yhden harson (en tiedä tarvitaanko sitä), ensipupun, yhden vaipan kotimatkaa varten sekä pari (vastasteriloitua, tuo säilytysrasia on vielä ihan höyryssä) tuttia. Kantoliinaa meinaan alkaa käyttää jo sairaalassa, ja tutinkin ajattelin aika heti antaa. En tiedä, miksi tuon pupun otin, mutta mulle on joskus pienenä pinttynyt päähän sellainen ajatus, että vauvalle on tapana tuoda joku ensilelu jo sairaalaan. :D Siis perinne!

Vauvan tavarat pakkasin vaunujen mukana tulleeseen hoitolaukkuun.

Sitten itselleni otin mukaan kaikenlaista hygieniatarviketta mahd. pienessä koossa. Kasvojenpuhdistusaine, suihkugeeli, kosteusvoide, shampoo ja hoitoaine, harja sekä ponnari. En ajatellut jaksaa meikata sairaalassa..

Sekä tietty hammasharja ja -tahna, käsi- ja vartalovoide, huulirasva, ja panta kasvojen pesua varten.

Imetysliivit, liivinsuojuksia, siteitä, vaihtoalushousut ja muutamat sukat (koska sairaalassa ne on tosi lörpöttäviä!). Muuten aion pärjätä sairaalavaatteilla. Omat kotiutumisvaatteenikin tulevat olemaan samat kuin mennessänikin.

Sekä tietty neuvolakortti, kukkaro ja lompakko. Varmaan otan myös kuulokkeet ja korvatulpat mukaan. Kirjoja ja lehtiä en taida viitsiä ottaa, en kuitenkaan pystyisi keskittymään muuhun kuin korkeintaan Facebookin päämäärättömään selailuun. :D Aa! Kännykän laturi täytyy muistaa ottaa mukaan. Ja kamera. Täytyy kirjoittaa vielä sellainen lappu tuohon sairaalakassin päälle, josta mies näkee, mitä pitää vielä sairaalaan lähtiessä pakata mukaan. Mutta nyt on noin suunnilleen kaikki kasassa. Jee! Voi kun pian pääsisi synnyttämään, olo alkaa olla jo aika tukala..

Helteistä loppuviikkoa kaikille, muistakaahan juoda!

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Unboxing: äitiyspakkaus 2014

Tässä lupailemani videopostaus äitiyspakkauksesta! Hui, eka videopostaus ikinä, nyt jännittää! Videon kuvasin iphonella, kun mulla ei ole järkkärissä videomahdollisuuksia.. Valitan myös nuhaisaa ääntäni: mun kohdalla raskausoireisiin on kuulunut ehdottomasti tuo non-stop nenän tukkoisuus..

Musta on tosi hienoa, miten Suomessa pidetään huolta lapsiperheistä. On äitiysavustuksia ja rahoja, lapsilisiä.. Ei viitsisi aina valittaa niistä leikkauksista, mieluummin ajattelen sitä, mitä meillä on! Useimmissa maissa voidaan vain haaveilla tällaisista etuuksista.. Mutta pitemmittä puheitta päästän teidät kurkkaamaan uutta äitiyspakkausta!



Mitä tykkäsitte videosta? Saako videopostauksia olla jatkossakin, vai mieluummin ei? Mitä tykkäsitte vuoden 2014 äitiyspakkauksesta?

maanantai 19. toukokuuta 2014

Pupuja ja lintusia potkareissa - kuvasatoa kirpparilta!

Trooppista maanantaita kaikille! Viikonloppu vietettiin niin lämpimissä tunnelmissa, ettei tämä mamma jaksanut paljoa sisällä homehtua. Tähän rakoon sain kuitenkin tehtyä viimein tämän vauvanvaatepostauksen viime viikon torstaina hankkimistani kirpparivaatteista. :) Hyvinkään Willan kirppiksellä tekee kyllä välillä hyviä löytöjä! Löysin paljon potkareita, kolme bodyä, pari neuletakkia, parit siistit housut ja kolmet rennommat, kolme yökkäriä, pipon, parit pikkupöksyt ja pussillisen vauvansukkia :3 Tässä hieman kuvasatoa. Kaikki vaatteet ovat noin kokoa 52-70. Suurin osa vaatteista oli erittäin hyväkuntoisia.


Nämä ihanan kesäiset neuletakit sopivat mielestäni hyvin loppukesän viileneviin iltoihin..

Potkareita löytyi yllättävän paljon! Näissä hyvänä puolena on se, ettei tarvitse käyttää sukkia. Ää.. en kestä näitä kuoseja! Niin söpösiä :3

Löysin mielikseni pari pitkähihaista bodya tuon lyhythihaisen kaveriksi. Elokuun lopulla kun alkaa olemaan jo sen verran viileä, ettei lyhythihaisia juuri tarvita..

Kolme erikokoista yökkäriä. Eiväthän ainakaan kaikki noista yöpuvuista ihan kauheasti tavallisesta potkupuvusta eroa, mutta mielestäni on kiva pitää erillään päivä- ja yövaatteet. Sillä tavalla päiviin tulee rutiinia, kun pukee yöpuvun illalla vauvalle ja vaihtaa sen aamulla päivävaatteisiin. Näin ehkä itsellekin tulee puettua useammin päivävaatteet päälle..

Tykkään noista siisteistä housuista kovasti. Sopivat kyläilyyn erinomaisesti ;)

 Sitten on mukava olla muutamat lököttelyhousut rinnalla :) Nuo harmaat pöksyt ovat college-materiaalia ja nuo toiset pöksyt taas velour-materiaalia.

Mielestäni ihan kivoja löytöjä! Nämä kuvien vaatteet plus parit pikkarit, pipo ja muutamat sukat, joita en kuvannut, maksoivat yhteensä n. 32 euroa. Eli ei paha, ei paha! Nyt en malttaisi vain odottaa, että pääsisin pukemaan omaa pientä nyyttiäni..
 Miten joku voikaan olla niin pieni ja suloinen, että mahtuu näihin pupuja ja lintusia viliseviin potkareihin?

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Hääpäiväjuhlintaa ja itkuja Forumin portailla

Lauantaina lähdettin miehen kanssa juhlistamaan ensimmäistä hääpäiväämme Helsinkiin, joskin reilu viikon myöhässä. Tässä kohtaa tarjoutuin kuitenkin vasta oikeastaan tilaisuus koulujuttujen tauotessa hetkeksi, sitäpaitsi oltiin nyt muutenkin menossa Helsinkiin.

 Lähdettiin siis puolenpäivän aikoihin kotoa ja vietiin koira hoitoon porukoille. Kahden maissa Helsingin Pakilan Risteyspaikka-helluntaiseurakunnassa alkoi lastenlauantai: koko perheen tapahtuma täynnä toimintaa. Alussa oli pari laulua ja kilpailua (olipa ihana seurata lasten iloa heidän yrittäessään tosissaan tasapainotella ilmapallojen kanssa) ja näytelmä, johon minä ja Sami oltiin lupauduttu mukaan. Sen jälkeen oli kahvio ja erilaisia puuha- ja kilpailupisteitä lapsille. Paras piste oli kuulemma meidän viidakkoseikkailurata, jossa lapset kulkivat silmät sidottuna kohdaten matkalla vaaroja ja vuoria tarkoituksenaan viedä Raamattu eräälle alkuasukkaalle (jota minä hienosti näyttelin). Voi niitä jännityksen kiljahduksia! Oli kyllä niin hauska seurata lasten upeaa eläytymistä, ihan siinä itsekin muuttui lapseksi jälleen. Lopuksi oli palkintojen jako, ja niitä tulikin roimasti sekä itse kilpailusta että arvonnasta, johon kaikki lapset saivat ilmaiseksi osallistua. Joku voitti tuliterän älypuhelimen, joku carting-autoratalippuja, ja joku sai lahjakortin BR-lelukauppaan. Vaikka päivän lopuksi oltiinkin ihan puhki, niin täytyy sanoa, että oli mahtavaa olla mukana! Kesällä osallistunkin sitten lastenleirille ;)

Puoli seitsemän aikoihin lähdettiin Pakilasta ja pysähdyttiin siinä samalla pizzalle. Yritettiin myös etsiä lähistöltä isompaa kauppaa, josta olisi saanut hotelliin ruokaa ja muita tarvikkeita, mutta kaupat olivatkin menneet kiinni jo kuudelta, lauantai kun oli (asia, jota en ikinä meinaa muistaa). Ajettiin sitten säästäväisyyksissämme Olympiastadionille ilmaiseen 24h:n parkkiin. Navigaattorin kanssa kun sitten kävelyreittiä katsastettiin, todettiin, että hirveässä viimassa ja koleassa ilmassa ei kyllä alettaisi kävellä 40 minuutin matkaa hotellille (varsinkaan, kun mulla ei ollut kuin ohut takki, ja jotenkin ne hanskat ja pipokin unohtuivat kotiin), joten mentiin sitten ratikalla. Kakkosella pääsi sopivasti melkein hotellin ovelle asti!

Hotellinamme oli tällä kertaa ylellinen GLO-hotelli Kluuvissa. Jostain syystä saatiin isompi huone kuin aluksi oltiin varattu, eikä siis maksettu yhtään ylimääräistä. Huoneeseen sisältyi parisänky, työpöytä, tv ja kylpyhuone. Meillä ei usein ole varaa tällaisiin ylellisyyksiin, joten jos kerran vuodessa pääsee hääpäivän kunniaksi kahdestaan ihanaan laatuhotelliin, jossa silkkiset lakanat ja ylelliset kylpyhuoneet huutavat rentoutumaan (valitettavasti tässä huoneessa ei ollut kylpyammetta), niin sallikaamme se itsellemme. 


Kun oltiin saatu jätettyä tavarat huoneseen, lähdimme etsimään sitä lähintä aukiolevaa ruokakauppaa, ja ostimme hieman mukaan iltapalaa. Kauan emme kuitenkaan harmiksemme jaksaneet valvoa, viikko oli ollut aika pitkä ja päivä rankka. Opittiin muun muassa, että ensi kerralla ei kyllä kannata yhdistää muita aktiviteettejä romanttiseen hotelliviikonloppuun..

Aamulla päästiin ihanaan aamiaisbuffettiin, josta noukinkin lautaselleni kaikkea ihanaa: vesimelonia, leipää, kasviksia, leikkeleitä, sekä tietysti palanpainikkeeksi appelsiinimehua ja tuoretta kahvia. Nam nam! Naureskelinkin miehelle sitä, että otan aina buffetissa niitä terveellisiä namijuttuja ekana, joten lopulta ei jää rasvaisemmille erikoisuuksille edes tilaa! Toisaalta se voi olla hyväkin asia..


Puolenpäivän aikoihin kirjauduttiin ulos hotellista ja lähdettiin vähän shoppailemaan. Tarkoituksena oli löytää yksi söpö ensiasu tytölle ihan oikeasta kaupasta. Ja löysinkin H&M:stä mitä ihanimman leopardiasun, johon kuului body, leggingsit ja pikkuruinen pipo. Vaatteet ovat melkein sataprosenttisesti puuvillaa ja kestävät konepesua 60 asteessa. Ja maksoivatkin vain kymmenen euroa!



Yritettiin etsiä myös miehelle jotain uutta puseroa (hänellä ei ole kuin pari siistiä paitaa), mutta hän ei ollut tällä kertaa kovin shoppailu- ja sovittamistuulella.. Myöskään minulla ei ole siistejä äitiyspaitoja (vain liian avoimia, nuhjuisia toppeja), joten niitäkin oli tarkoitus löytää. Tähän väliin voin sanoa tietämättömille, että Helsingin keskustassa monet kaupat on "jaettu" hieman oudosti. Yksi H&M on lastenvaatteille, yksi naisille ja miehille, ja kolmas onkin sitten kauppa, jossa on naisten- ja miestenvaatteiden lisäksi yksi pieni nurkkaus äitiysvaatteille. Kaikista kaupoista ei siis löydä kaikkea, eikä tästä kannata turhautua.. 

Lopulta löydettiin sitten Kampin äitiysvaatteita myyvästä Bebes-liikkeestä Mamaliciousin t-paita ja pitkähihainen. Vaikka olivatkin hieman hintavia, tykkään tosi paljon. Kun ei tarvitse koko ajan nykiä paitaa ylemmäs ja vaatteiden laatu on hyvä, on paljon itsevarmempi olokin! Bebes on ihana pieni putiikki, joka myy laadukkaita äitiysvaatteita moneen makuun. Hintaluokka on H&M:ää kalliimpi, mutta kalleimpien merkkien lisäksi Bebesissä myydään myös näitä hieman edullisempia Mamalicious-merkkisiä vaatteita, joten jos pari vaatetta joskus ostaa, ei se tule ihan liian kalliiksi opiskelijallekaan. Bebeistä saa myös hyvää palvelua, myyjät ovat ystävällisiä eivätkä todellakaan katso ketään nenänvarttaan pitkin (mikä voi olla erittäin ahdistavaa varsinkin raskaana olevalle naiselle). Suosittelen. 


Iltapäivällä viimein sitten lähdettiin takaisin kotiinpäin, ja täytyy sanoa, että ihan mukava reissu oli. Opin kuitenkin sen, ettei rentoutumisviikonloppuun kannata varata ehkä liikaa muuta toimintaa (meidän oli tarkoitus mennä elokuviinkin), koska kapasiteetti voi loppua kesken, ja saatat päätyä Forumin portaille itkemään väsymystäsi. Siinäkin kohtaa tosin voi priorisoida, ja valita ne tärkeimmät tekemiset. Mennään sinne elokuviin sitten joku toinen päivä. :)

Loppuun vielä laitan kuvia lapintuliaisesta, äitini tietenkin innostui ostamaan vauvikselle jo lämpimän fleecen ensi talven reissuja varten! 




Mitenkä teillä juhlitaan vuosi- tai hääpäiviä? Entä mistä olette ostaneet vauvan- tai äitiysvaatteita?

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Mistä on pienet tytöt tehty?

Eilen meillä oli se kauan odotettu rakenneulta. Ja voin sanoa että jännitti. Nukuin koko yön koiran unta ja vatsa oli ihan sekaisin. Sami tuli töistä kahdentoista aikaan, ja sitten mentiin.

Ultraäänihoitaja pyöritteli anturaa vatsani päällä ja varoitteli napakorusta. Laite saattaa nimittäin vaurioitua korun osuessa siihen. Nyt näkyi vauva. Se työnteli jalkojaan pönkeänä yksiönsä seinää päin. Käsi oli koukussa otsalla. Välillä vauva tanssahteli ja otti marssiaskelia, välillä haukotteli ja pyörähteli pienessä pesässään. Nelilokeroinen sydän. Hyvä. Selkäranka menee tässä. Miten ihmeen hyvin pienen sikiön luut näkyivätkään pimeässä kuvassa! Kaikki tarkistettava oli kunnossa, sikiö oli hyvin kasvanut ja viikkojaan. Helpotus. Loput faktat menivät minulta ihan ohi, keskityin vain odottamaan sitä sukupuoliarviota. Jouduin kysymään itse. Vauvalla oli hieman huono asento, enkä siksi voi sanoa kaikella varmuudella. Paljon se kuitenkin pyllisteli kameraan päin ja näytteli haaruksiaan, eikä siellä mitään ylimääräistä kyllä näkynyt. Pienellä varauksella voisin sanoa, että tyttö siellä on.

Tyttö. Oma pieni prinsessani, jolle voi pukea nättejä vaaleanpunaisia tyttöjen vaatteita, jonka kanssa voi tehdä kaikkia hempeitä tyttöjenjuttuja. Sami teki vaivihkaa tuuletuksen, sen näin.

Mutta kyllä jäi hermostuttamaan se epävarmuus. Ei kuulemma kannata hirveästi tehdä ostoksia, jos se onkin poika. Mutta me ei ollakaan maalaamassa lastenhuonetta, haluan vain ostaa muutaman söpön vaatteen sille etukäteen. Kirpputorilta.




Ja minähän ostin. Löysin kaikkea ihanaa ja vaaleanpunaista. Marimekko-tutit Tarjoustalosta n. 7 e, vaatteet kirpputorilta. Vasemmanpuoleisen Ciraf-bodyn ostin koossa 62, oikeanpuoleinen Joha-body taas on kokoa 50.



Isommalle tytölle ostin United Colors of Benetton- ja Marimekko-t-paidat koossa x ja 80, kun halvalla sain.


Löysin vielä söpöt pinkit velourpöksyt koossa 80 ja ihanan pitsihatun.

























Ja jotta ei menisi liian vaaleanpunaiseksi, ostin myös Marlon:in täyspuuvillaisen lintubodyn ja Lindexin päärynäomenabodyn koossa 62. Tuo Lindexin body maksoi vain 40 senttiä.

Yritin löytää mahdollisimman hyvin säilyneitä ja laadukkaita vaatteita edullisesti, ja vaatteiden yhteishinnaksi tulikin vain 6,10 euroa. Edullisestikin voi siis tehdä vauvaostoksia. Isoja kokoja tuli ostettua aika paljon, kun niitä nyt löytyi ja sain halvalla. Seuraavalla kirpparireissulla pitää keskittyä siis enemmän niihin vastasyntyneen kokoihin.. Ja jos tämä vauvis syntyykin kassit jalkojensa välissä, niin so what. Sitten myydään nämä vain eteenpäin.

Mistä te olette ostaneet/ajattelitte tulevaisuudessa ostaa vauvanvaatteita? Käykö kirpparit vai pitääkö olla ehdottomasti uutta?

Ps. Oikea vastaus on: Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty!