Remontointia ja (hermojen) räjähdyksiä osa 1

Tämmönen kuva meitä oli vastassa, kun käveltiin uuteen vuokra-asuntoomme. Siis seinässä. Samanlaisia löytyi ympäri kämppää. Seinät oli täynnä reikiä ja isoja koloja (lekallako niitä on hakattu?!), ovet ja oven karmit repaleisina koirien kynsistä. Ulko-ovenkarmista puuttui palanen. Meidän ja Siirin makkareissa oli molemmissa seinä, jossa tapettia oli vain muutama pala (koko seinää ei siis ollut tapetoitu). Vanhoja kittauksia näkyi siellä täällä. 

Kävelimme maalikauppaan. Ladoimme kärryyn niitä tarvikkeita, joita maalauspuuhissamme tarvitsisimme. Kerroimme myyjälle tarvikkeiden menevän isännöitsijän piikkiin. "Jaa, no sitte voittekin viedä kaikki takaisin paikoilleen. Meillä on täällä tämmönen yksi laatikko, jonka saatte."

Siinä laatikossa oli yksi pieni tela, kaksi ohutta maalarinteippirullaa, kittausvälineet, ja jotain muuta pientä vielä. Saimme yhden 9L maalipurkin. Woot? Riittääkö se muka 80 neliön asunnon maalaamiseen? Maalattavia huoneitakin on 3+keittiö+ wc+aula+korkea portaikko+eteinen. 

En haluaisi nyt valittaa, mutta me ei saatu edes sellaista pidennysvartta telalle, jolla maalataan korkeita paikkoja (esimerkiksi juurikin sitä portaikkoa, jossa on sairaan korkea katto). Ja ihan en nyt mielestäni pyydä liikoja, kun pyydän tarvikkeita tämän huoneiston maalaamiseen (muistutan teitä nyt niistä kaikista kauheuksista, joista edellä jo mainitsin). Täytyy soittaa isännöitsijälle, ja pyytää lisää tarvikkeita. Koska teippikin loppui jo yhden illan jälkeen.

Yritin unohtaa harmituksen (tunteen siitä, että meidät on hylätty vuokranantajan toimesta) ja aloittaa iloisin mielin remppaamaan. Ehdittiin eilen illalla (2h50min) repiä tapetit meidän ja Siirin makkarista, suojata yläkerran tilojen listat ja ikkunoiden ja ovien karmit maalarinteipillä, ja kitata kaikki kolot yläkerran seinistä ja vähän portaikostakin. Tänään (tai, no kun luet postausta, olemme jo ehtineet pitemmälle, koska lukemisesi ajankohtaan nähden kirjoitin tämän eilen) menemme jatkamaan. Ensin hiotaan kittauskohdat sileiksi, sitten Sami maalaa yläkerran, ja minä revin olkkarista tapetit ja suojaan listat ja karmit (ja pistorasiat). 

Voi että kun me saataisiin vielä tänään lisää tarvikkeita, muuten menee koko pääsiäinen (4 vapaapäivää!) hukkaan, kun ei voida tehdä mitään. No, maalarinteippiä ostan sitten ite, jos ei muuta. Varmaan muutkin tarvikkeet. Minä en jaksa odottaa yhtään enempää (tähän liittyy yksi kaupungin vuokra-asuntojen moka, josta ehkä joskus lisää), että päästäisiin muuttamaan. Koska tällä vauhdilla varmasti saadaan koti pääsiäiseksi valmiiksi. 

Ja vaikka postauksen alussa olikin negatiivista (ja arvatkaa, kuinka kiehuin eilen), täytyy silti nöyrtyä, ja myöntää, kuinka kiitollinen olen, että saatiin isompi koti. Oltiinhan me kolmiota jonotettu jo yli kahdeksan kuukautta, niin täytyyhän sitä olla kiitollinen, kun sen nyt viimein sai. Ja vaikka ei saataisi yhtään kamaa lisää, niin luotan siihen, että saadaan tarvittavat välineet jotenkin, hankitaan vaikka itse (ja rahaa löytyy kauheesti ja silleen). Kyllä tästä hieno koti tulee.