Huh, viimein sain itseäni niskasta kiinni ja perustin sen kauan suunnitelemani mammablogin. Pari-kolme vuotta sitten kirjoitin sellaista ah-niin-taiteellista...runoblogia? Siihen aikaan kaikesta löytyi aihetta runoilla ja kirjoittaa, nuori kun olin ja niin masentunut. Eikös ne taiteilijat tunnetusti ole niitä hulluja ja masentuneita? Ehm, joka tapauksessa se blogi jäi sille tielleen. Koska en ollut enää masentunut taiteilija siis.
Anywho, tässä sitä taas ollaan. Nyt niitä oikeita kirjoitusaiheitakin on enemmän, tulette siis hyvällä onnella näkemään elämäni oudoimmatkin käänteet niiden raadollisuudessaan. Eli selkokielellä: millaista on olla näin nuori ja tulla äidiksi, kun vielä opiskelee ja miehelläkään ei vielä ole sitä hyväpalkkaista unelma-ammattia? Millaista on sovittaa opiskelut ja vauva yhteen, miten saamme isomman asunnon lasta varten, kun rahaa ei ole liikaa? Ei tämä blogi silti negatiivinen ole. Päinvastoin. Minusta on ihana jakaa teidänkin kanssa miten elämäni kaikki asiat vain loksahtelevat paikoilleen niihin itse paljoa puuttumatta. Se jos mikä on elämää.
Tulevasta sisällöstä jotain vielä mainitakseni: estenomiopiskelija kun olen, tulee blogissa luultavasti näkymään jonkin verran myös sitä kosmetiikkaa ja kauneudenhoitoa. Mutta varoitus: minä en ole sitten mikään pakkelityttö.
Ja mielenilmauksia saatan myös kirjoittaa.