Toivelista vauvahankinnoille + yhteiskunnallista pohdintaa Kelasta

Meillä käy nyt kova kuhina, kun uusi, isompi asunto  on hakusessa. Mulle on tullut aivan sairas pesänrakennusvietti, tekisi niin mieli olla jo uudessa kodissa laittamassa vauvan huonetta kuntoon. Nyt ollaan löydetty kaksi kiinnostavaa asuntoa, joita yritetään tässä lähipäivinä päästä katsomaan. Päätä pitää jatkuvasti pitää tietoisesti kylmänä ettei liikaa ehdi innostua!

Pesänrakennukseen kuuluu myös se vauvan tavaroiden hankkiminen. Niin, millä rahalla? Onneksi vähävaraisille ja esimerkiksi asepalvelusta suorittaville on tarjolla tukea Kelalta. Sieltä saa nimittäin hakea avustusta myös lasten tavaroiden hankintaan. Mutta tuen saa kyllä vasta sitten vauvan synnyttyä.. ;D

Epäröin hieman kirjoittaa tästä aiheesta, sillä aina löytyy niitä trollaajia ja mielensäpahoittajia, jotka haluavat pahoittaa muidenkin mielen. Mutta kirjoitan nyt kuitenkin. Meillä on Suomessa aivan uskomattoman hieno hyvinvointivaltion järjestelmä: vähävaraisista pidetään huolta. Ongelmana on kuitenkin suomalaisten asenteet. Apua ei osata ottaa vastaan. Ja niitä, jotka osaavat ottaa, katsotaan kieroon.
Ennenvanhaan, kun itse olin vielä tyyliin yläasteella, ajattelin kaikkien Kelassa ja varsinkin sosiaalitoimistossa asioivien olevan ikään kuin joitain "toisenluokan kansalaisia", niin kutsuttuja sosiaalipummeja. Luulin kaikkien tuentarpeessa olevien vain elelevän huvikseen valtion rahoilla (toisaalta se käsitys oli myös varsinkin siihen aikaan yleisesti vallalla Suomessa, nyt tilanne on onneksi ehkä hieman lieventynyt). Ajattelin, etten ikinä tulisi tarvitsemaan muiden apua. Pärjäisin yksin. Elämän tosiasiat kuitenkin tulivat nopeasti vastaan: opiskelu ja asunnon tarve, miehen asepalvelus ja nyt tämä vauva saivat minut aika kädettömäksi taloudellisessa mielessä. Elämän faktoihin kun kuitenkin kuuluu se, että nuorella ihmisellä, opiskelijalla tai esimerkiksi asevelvollisella ei voi olla juurikaan omia tuloja, jolloin ne on saatava jostain muualta. Ja siinä auttaa valtio. Ei kai Kelaa ja muita avustusjärjestelmiä nyt turhan tähden ole keksitty, vai mitä? Eri asia on tietenkin ihmiset, jotka voisivat tehdä töitä, mutta eivät halua, koska saavat ilmaisen elatuksen valtiolta, mutta siihen en nyt paneudu sen enempää.
Häpeän myöntää hävenneeni tuen tarvettani. Tuntuu, että nyt jo minun pitäisi itse olla vastuussa elämästäni, käydä vaikka töissä opiskelujeni ohella, kenties vauvan synnyttyäkin. Halusin niin kovasti pärjätä yksin, osoittaa jotain.. niin mitä? Että olen hyvä? Osaan? Pärjään? Toisaalta esimerkiksi sivarissa olevat eivät saa tehdä samaan aikaan muuta työtä, joten vähintään siinä kohtaa tuen tarve meidän perheelle tuli jo välttämättömäksi. Huokaus. Miksi tämä aihe on Suomessa niin tabu? Kunpa täällä ei tuomittaisi nuoria perheitä, YH-äitejä, opiskelijoita.. No, minä olen rohkea ja tunnustan tarvitsevani apua. Ei siinä ole mitään väärää. Olenhan sitäpaitsi jo ehtinyt maksaa veroja valtiolle (ja joulukuussa odottaakin erittäin mukava veronpalautussumma).. ;)

Mutta siis takaisin aiheeseen. On ollut aivan kamalaa, kun kaikki on ollut päässä yhtenä mössönä: missä me asumme vauvan synnyttyä, mihin vauvan tavarat mahtuvat, mistä saamme tarvittavat tavarat ja ehtiikö kaikkea saada ajoissa? Mitä vielä puuttuu? (En ole hankkinut vielä mitään.) Vähemmästäkin stressipisteet nousee. Eikä siihen auta yhtään jo alkaneet loppuraskauden vaivat: yöllä ei saa unta kun mikään asento ei tunnu hyvältä, alavatsassa tuntuu hirveätä painetta ja ajatukset pyörivät karuselliä. Mutta asenteeni on, kuten tähänkin mennessä, kaikki järjestyy. Niin se on mennyt meillä ennenkin, meistä on pitänyt huolta joku korkeampi, ei me yksin oltaisi selvitty. Saattepa nähdä, kaikki järjestyy.

Mutta jotta postauksesta ei tulisi liian vakavahenkinen ja raskassävytteinen, olen laatinut teille ja itselleni  listaa puuttuvista vauvantavaroista, ja löysinkin vähän kuvia ideoista:

Vaunut ja turvakaukalo. Minulla ei ole vielä hajuakaan millaiset, mutta kriteereinä on edullisuus, ja se, että runko on jämäkkä, vaunujen pitää olla yhdistelmämallia, neli- ja isopyöräiset, sekä väri saisi olla neutraali. Tumma on mielestäni liian synkkä väri, mutta toisaalta vaaleassakin näkyy lika helposti. Enkä viitsisi ostaa tyttöjen vaunuja nyt, jos seuraava onkin poika. Äh, vaikeaa! Miten te olette menetelleet vaunuostoksilla?

Pinnasänky. Valkoinen ja siro olisi toivomuslistalla. Tämä pinnis on otettu Ikean sivuilta. Sieltä löytyy aika edullisesti paljon hyvää kamaa.

Hoitopöytä saisi olla kevyt, mutta tukeva, sekä tarpeeksi siro pieneenkin tilaan. Mutta silti tarpeeksi iso. Ja siinä saisi olla hyllyjä esimerkiksi vaihtovaatteiden ja vaipanvaihtotarvikkeiden säilytykseen.

Lipasto vauvanvaatteille, jonka saisi sijoittaa sitten lastenhuoneeseen. Joku valkoinen, tarpeeksi tilava mutta siro olisi etsinnässä. Näistä kuvista on vähän vaikea arvioida mitään, pitäisi mennä paikan päälle katsomaan, mutta saattepahan ideaa ainakin. Laatikoiden pitäisi olla tarpeeksi tilavia kaikille vaatteille ja mahdollisesti muille tarvikkeille. En ole kyllä vielä tehnyt tarpeeksi researchia osatakseni nimetä tarvittavaa laatikoiden lukumäärää tai juuri muutakaan.. Osaako joku antaa vinkkiä hoitopöytien ja lipastojen tilavuuden tarpeen suhteen?

Syöttötuoli. Tämä Ikean malli on kevyt ja siinä on "turvavyöt".

Sitteriin olisi kätevä laskea lapsi kun itse puuhailee muuta. Tämä Lastentarvikeliikkeen malli on minusta hurjan nätti!

Pussilakanoita ja muita petitarvikkeita. Tämä söpö kisumalli löytyi H&M Homesta. Siellä oli maailman söpöimpiä juttuja myynnissä (vink vink kaikki ystävät ja sukulaiset ;D)! Tuleeko muuten edullisemmaksi ommella vuodevaatteet itse?

Lisäksi hankinnassa olisi varmaan ainakin joku kantoreppu/liina, imetystyyny, pinniksen laidansuojukset, hoitoalusta.. Ja mitä vielä.. Ihan liikaa kaikkea muistettavaa :D Mitä minun listaltani puuttuu?

Ollaan saatu ystäviltä joitakin tarvikkeita jo, mutta osa taisi olla vain lainaan. Jos näitä ei siis itse pysty ostamaan, on ainakin jotain jo hankittuna. Olisi se kyllä kiva saada ihan omat jutut, ja toisaalta mummilaankin tarvitaan kanssa yhdet melkein kaikkea.. No, toiveita heittelen ilmaan :)

Auttakaa minua ja kertokaa kokemuksia lastentavaroiden hankinnoista!